Roskaongelma

Santa Cruzin kadut ovat taynna roskia. Taloilla ei ole omia roska-astioita vaan kaikki roskat tuodaan kaduille, joista jateauton pitaisi hakea ne tasaisin valein, mutta kun auto ei kulje voi arvata milta 2 miljoonan asukkaan kaupunkin kadut nayttavat ja milta ne haisevat. Televisiossa pyorii roskaamisen vastainen kampanja, mutta eihan siita ole paljon apua, jos asialle ei oikeasti tehda mitaan. Itsekin olen ollut talomme roskia karraamassa myohaan illalla ja keraamassa muovipulloja, kun niista saa kuulemma jonkinlaisen korvauksen (60 senttia/kilo). Laitakaupungilla roskia poltetaan ,savu leviaa ymparistoon ja tuntuu kivalta silmissa ja kurkussa.

 

Tien rakentamisen vastustaminen

Alkuperaisvaesto on marssinut lapi maan vastustaen Brasiliaan vievan tien rakentamisesta. Tie helpottaisi paljon liikennetta ja kaupan kayntia, mutta kulkisi kansallispuiston lapi ja tuhoaisi luontoa. Poliisi pysaytti hallituksen kaskysta marssijat vakivaltaisesti. Loukkaantuneita ja kuolleita oli muutamia. Vetta ei ollut saatavilla ja muutenkin marssijoiden olot olivat huonot.Taalla on puhuttu jopa kansanmurhasta. Mielenosoituksia ja lakkoja on ollut sittemmin ympari maata ja hallituksen vastustus on tietysti lisaantynyt. Taalla asioihin suhtaudutaan hyvin tunteellisesti ja pienestakin syysta noustaan parrikaadeille.

 

Matematiikan ja englannin opiskelu

Olen ollut parin viikon ajan opettamassa englantia ja auttamassa matikan laksyissa kristillisessa tyttokodissa. Koti on takoitettu tytoille, joilla ei ole vanhempia tai joiden vanhemmat ovat heidat hylanneet, mika on taalla hyvin yleista. Osa on joutunut kotonaan hyvaksikayton tai vakivallan kohteeksi. Englantia on opiskeltu ihan alkeista lahtien ala-aste ikaisten kanssa. Vanhemmat tytot eivat jostain syysta ole osallistuneet. Paikallisissa kouluissa kuulemma englannin opettajat eivat kaytannossa osaa puhua kielta ollenkaan, vaan sita opiskellaan ainoastaan kirjasta lukemalla ja taululta kopioimalla. Oppilaitten innostus ja keskittymiskyky on ollut vaihtelevaa. Numerobingoa he haluaisivat pelata koko ajan. Paikan ainoa poika 4-vuotias Jose haluaisi aina istua sylissani tai muuten hairita opetusta ja joudun kantamaan hanet valilla muihin tiloihin rauhoittumaan.

Matematiikan opetus on taalla vielakin teoreettisempaa kuin Suomessa. Jakokulma ja polynomin tekijoihin jakaminen tehdaan taalla ihan eri tavalla kuin meilla. Toisen asteen polynomien tekijoihin jakamiseen kaytetaan erilaisia lauseita/algoritmeja, joista en ole ikina kuullutkaan. Tasta ja omasta vajavaisesta kielitaidosta johtuen kotitehtavissa neuvominen on ollut hieman haastavaa, mutta jotenkin on parjatty. Tehtavat ovat mielestani tosi teoreettisia ja vaikeitakin. Enaa en ihmettele, etta oppilaat eivat osaa tai eivat pida matematiikasta. Varsinaisille oppitunneille en ole viela tietani loytanyt.

Harvoin oli nain monta englannin opiskelijaa yhdella kertaa.

Kuvaaminen on kivempaa kuin opiskelu.

Ala lunttaa!!

 

 Ruoka

Tassa maassa kasvatetaan n. sataa perunan sukuista kasvia, joista yksi on Yuca. Tasta syysta kaikki muistavat nimeni (algo para comer). Yleensa kuitenkin syomme ihan perusperunoita.  Yhden lajikkeen kuivattua versioita ilmeisesti kayttavat myos astronautit. Sen energia- ja ravintosisalto on erittain suuri sen kokoon nahden. Lihaa ja perunoita syodaan siis vahan liikaakin, mutta kasviksiayllattavan vahan ja hedelmia (ananaksia ja vesimelooneita) olen ostanut lahinna kaduilta.

Kaduilta voi ostaa myos monenlaisia taytettyja ja erilaisista taikinoista leivottuja leipia ja pasteijoita. Niita syodaan taalla paivittain. Viikko sitten paasin itsekin niita leipomaan ja ymmartamaan millaisia kaloripommeja ne ovat vaikka toli maistuvat hyvalta. Juomat ovat veden lisaksi eri hedelmista valmistettuja makeita mehuja. Lihominen on siis tosi helppoa, jos ei keskity, mita suuhunsa pistaa.

Leivotaan parisataa empanadaa.

Sitten paistetaan ne kaasu-uunilla.