Matka Samaipatasta paakaupunki Sucreen oli aika tuskainen 12 tuntia. Bussi oli semicama eli puolisanky, jossa olisi voinut nukkua hyvinkin normaalilla tiella. Lahes koko 500 km:n tultiin kuitenkin kivista ja kuoppaista polkua, jota ei voi oikein tieksi edes kutsua. Maisematkin olivat kuin kuusta, mita nyt pimeassa pystyi erottamaan. 

Sucre on todella upea ja valkoinen kaupunki taynna historiallisia rakennuksia. Eilen yritin etsia kaikki aukiolevat museot ja kiiveta korkeille paikoille ihailemaan maisemia. Tanaan sunnuntaina koko maassa on kunnallisvaalit js kaupungin kadut ovat hiljaisia, koska autoilu ilman erityislupaa on kielletty ja sadat poliisit valvovat  vaalirauhaa. alkoholia ei myyda kaupoissa, eika ravintoloissa torstain ja maanantain valisena aikana. Aanestaminen on pakollista, mutta ilmeisesti suurin osa aanestaa tyhjaa, koska ei tunne ehdokkaita tai haluaa vastustaa hallitusta.

Juoksin ekan lenkin viiteen viikkoon paikallisessa puistossa koirien, kavelijoijden ja motojen/monkijoiden seassa. Ihan hyvin kulki korkeudesta huolimatta (2800m).

Maanantai ja tiistai meni patikoidessa (30km) laheisessa vuoristossa aurinkoisessa saassa. Aluksi kuljettiin Incatrail ja sen jalkeen jatkettiin aasien, vuohien ja lehmien seassa valilla pikkukylissa pysahtyen ja kokalehtia pureskellen. Omasta mielestani niiden vaikutus ei ole kovin kummoinen, mutta ehka se on enemman uskon asia. Eli se on taysin laillinen tuote ja paikallinen redbullin korvike.  Maisemat olivat huikeita ja retki ylitti kaikki odotukset. Oppaanamme oli 4 vuotta Sucressa asunut norjalainen kaveri, jolla on Bolivialainen vaimo.  Yovyimme Maragua nimisessa kylassa kaukana kaikesta pahasta. Yllatykseksemme kylaan oli rakennettu tyylikkaat mokit, joissa oli oikein mukava yopya. Kansainvalisella avustuksella kylaan on saatu sahkot pari vuotta sitten ja asukkaat saavat lisa-ansioita pienimuotoisesta turismista. Seuraavana paivana jatkoimme vaellusta ja ihailimme hirmuliskojen jalkia, joka on myos paikallinen nahtavyys. Itseasiassa niita loytyy useammastakin paikasta Boliviasta. Oli ihan helppo kuvitella, etta samalla paikalla liikkui vahan ismpiakin otuksia 5 miljoonaa vuotta sitten. Viiden tunnin patikoinnin ja kahden tunnin pomppuisen automatkan jalkeen olimme taas kaupungissa. 

 

Luonnon tekema kalliomaalaus

 

Paikalliset lapset tulivat ihmettelemaan outoja kulkijoita

 

Ei ole karkkia!

 

Evo on rakennuttanut kylaan uuden hienon koulun.

 

Tasta on mennyt joku vahan isompi elain.

 

Maalaismaisema.